Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Turvallisempi huominen Kreetan kulkukoirille ja kissoille. Liittymällä jäseneksi, autat kodittomia koiria ja kissoja Kreetalla.

Ilonan matka kotikoiraksi

Lisätty 05.03.2019

Tässä ihana Anna-Johannan kertomus todellisesta sitoutumisesta rikkimenneeseen sieluun ja sen kuntouttamisesta. Kiitos Anna-Johanna

Ilonan tarina

 

Ilonan tarina, pelokkaasta koirasta kotikoiraksi.

 

Tässä juurikin näette sen muutoksen, jonka me (monen ihmisen suosiollisella avustuksella) olemme saaneet tarjota yhdelle onnekkaalle kulkurille.

Kreikkalaisen paimenen koirasta 120 koiran tarhaan ja sieltä Suomeen. Ensimmäiset juoksut, tiineys, keskeytys, sterilointi. Alistuvan koiran kohtalo isossa tarhassa, jossa röyhkeät syövät ja arat eivät. Tämä oli Ilonan matka ensimmäisenä elinvuotenaan. Siis 12 kuukaudessa. Jo siinä ajassa tuli niin paljon vahinkoa, että sen korjaamiseen tulisi menemään vielä vuosia. Emme tienneet sitä silloin, mutta vahva sitoutuminen eläimeen piti meidät tiukasti kiinni palkinnossa: Ilonasta tulee kotikoira - meni sitten kuinka kauan tahansa. Meillä on rauhallista, tilaa ja ruokaa - ja se oli enemmän kuin mitä Ilonalla oli koskaan ollut.

Ilona pelkäsi kaikkea kättä pidempää, jalkaa, kovia ääniä. Jos hävisimme näkyvistä, Ilona meinasi tulla ikkunasta läpi - jäljet näkyvät kaihtimissa edelleen. Samoin naarmut lattiassa niistä monista paniikeista, joita Ilona saa milloin mistäkin. Valon heijastuksesta, varjosta tai lattian naarmusta. Katsekontakti oli kaikkein pahin - jos Ilona lähestyi ihmistä, se hiipi takaapäin tai pöydän alta. Ruoan ahmiminen ja järkyttävä stressi herkkupalan piilottamisesta saa sen marhaamaan kymmeniä ja kymmeniä minuutteja ympäriinsä. Se kuolaa, valittaa ja huohottaa - ettei kukaan vain vie ruokaa pois. Kaikki tämä vaiva? Kuuluu eläimen omistajan pakettidiiliin. Kaikki se mihin ei osannut varautua. Tänä päivänäkään Ilonaa ei saa välttämättä otettua kiinni, edes me. Pelot ovat niin vahvat. Ilona on ollut meidän perheessämme jo kohta 5 vuotta. Miettikää.

Kaikki edellämainitut piirteet ovat vieläkin osana meidän perheen elämää. Ilona on se perheenjäsen, joka tulee aina olemaan se herkin. Pelkotilat eivät kuitenkaan näytä hallitsevan Ilonaa vaan ovat lähinnä erityispiirteitä muiden piirteiden joukossa. Tänä päivänä Ilonan silmissä näkyy viimein ilo ja rohkeus. Kun Ada syntyi, Ilona löysi paikkansa perheessä. Hänestä tuli uskomattoman rohkea. Ilona hoitaa Adaa kuin pentuaan ja on selkeästi ylpeä roolistaan. Häntä heiluu, se hyppii ilosta kun näkee meidät, Ilona osaa viimein _leikkiä_. Olen niin onnellinen tästä tarinasta ja siitä, että hänen kiertolaiselämänsä koki pysyvän muutoksen. Sitä ei moni kulkuri saa. Meidän kaikki eläimet ovat elämän "jatkoajalla". Kissoista olisi lopulta hankkiuduttu eroon siellä missä ovat olleet, Raki ei olisi elänyt kadulla - 3v on iso ikä kulkukoiralle. Raki täyttää nyt 6v. Ilonan kohtalosta ei ole edes arvausta tarhan sulkeuduttua.

Meidän kotiimme ei ole tullut eikä tule muita kuin rescueita ja kodinvaihtajia. Tämä on sydämenasia.

Don't shop. Adopt.

 

Anna-Johanna Makkonen